Joulun koristeet

Viime vuonna joulun aikaan sijouttuvassa Sotkutonta päivää! -kampanjan käsityökisassa oli aiheena joulukoristeet. Koristeet oli valmistettu kierrätysmateriaaleja ja mielikuvitusta käyttäen. Voittajatyössä tontut ovat riisipuurolla. Puurokupit on tehty kananmunakennoista ja vanhasta t-paidasta. Viime vuoden joulukoristekisan antimiin voi tutustua täällä.

Joulun koristeita voi alkaa miettimään jo hyvissä ajoin, kun lunta ei vielä ole maassa. Silloin koristeita esimerkiksi kranssia varten voi kerätä luonnon antimista. Metsään kannattaa mennä reilun mielikuvituksen kanssa, koristeiksi kun sopivat muutamana esimerkkinä kivet, sammal, kävyt ja oksat. Jo aiemmin joulun kukkasien yhteydessä mainitut jokamiehenoikeudet rajoittavat edelleen kranssitarvikkeiden poimimista.


Jos perinteinen joulukuusi ei ole itselle sopiva vaihtoehto, voi vaihtoehtoisen joulupuun tehdä esimerkiksi risuista. Joulupuun voi laittaa seinälle roikkumaan tai porata vaikka koivunhalkoon kiinni. Kotiliesi ohjeistaa, miten oksasta saa tehtyä seinäkoristeen. Jouluisen siitä saa lisäämällä siihen led-valosarjan. Jukkapalmukin ilostuu, jos saa niskaansa joulun koristeet ja paljon huomiota. Koto-ohjelmassa tehty kotimetsä ilostuttaisi käyttäjäänsä myös joulun jälkeen.

Oksasta tehty seinäkoriste jouluvaloilla koristeltuna.

Jos kuusen ehdottomasti haluaa antamaan tuoksua kotiin, on hauska vaihtoehto perinteiselle isolle kuuselle huonekuusi. Huonekuusi antaa iloa ympäri vuoden.


Ensi vuoteen säilyviä koristeita voi tehdä itse. Puiset tonttu-ukot säilyvät hyvin varastossa ja tuovat jouluun omaa sympaattista perinnettään. Luommosta kerättyjen koristemateraalien lisäksi voi tekniikkoina käyttää vaikka huovuttamista tai ompelua. Lisää ideoita löydät Yhteishyvän vinkeistä. Suomalainen perinnekoriste joulun aikaan on himmeli, jonka tekoon voi perehtyä vaikkapa tällä Savon sanomien ohjeella.


Ruokapöydän koristelussakin kannattaa ajatella ekosti. Koristeina voi käyttää vaikka kransseja tai käpyjä. Kertakäyttöisten servettien tilalle tuovat kankaiset lautasliinat juhlavaa tunnelmaa.

Jouluherkuista

Makeiset, erityisesti suklaa, maistuu joulun aikaan muiden ruokien palan painikkeina. Suklaan alkuperä kuitenkin on monelle suklaan ostajalle hämärä. Reilun kaupan edistämisyhdistys kertoo nettisivuillaan kaakaon alkuperästä näin: “Kaakao on tärkeä toimeentulon ja vientitulojen lähde erityisesti monissa Länsi-Afrikan maissa. Suuri osa, noin 40 prosenttia, kaakaosta tuotetaan Norsunluurannikolta, missä talous rakentuu paljolti kaakaontuotannon varaan. Esimerkiksi Ghanassa suunnilleen 40 prosenttia vientituloista tulee kaakaosta.

Valtaosa maailman kaakaosta tuotetaan pienillä perheviljelmillä, ja kaakosta saatavat ansiot ovat yleensä viljelijäperheiden pääasiallinen tulonlähde. Silti perheiden ansiot kaakaosta jäävät vaatimattomiksi.

Tavallisessa kaakaokaupassa viljelijät myyvät usein satonsa eteenpäin paikallisten välittäjien kautta, jolloin he saavat itse vain pienen osan sadon markkina-arvosta. Koska elannon saaminen kaakaonviljelystä on vaikeaa, viljelmillä esiintyy lapsityövoiman hyväksikäyttöä ja orjatyötä. Syyskuussa 2010 ilmestynyt Yhdysvaltain työministeriön raportin mukaan esimerkiksi Ghanassa lapsityövoiman käyttö kaakaoviljelmillä on edelleen hyvin yleistä. “

Vaihtoehtona tälle viljelijöitä riistävälle kaakaontuotannolle on reilun kaupan suklaa. Siitä samainen yhdistys kertoo näin: “Reilun kaupan kaakaon viljelyssä lapsityövoiman hyväksikäyttö on kiellettyä. Omien vanhempiensa perhetilalla tehtävät askareet eivät saa vaarantaa lasten koulunkäyntiä tai terveyttä. Kiellon noudattamista myös valvotaan, ja jos rikkeitä löydetään, niihin puututaan välittömästi.

Reilun kaupan kriteerit turvaavat viljelijöille tuotteestaan vähintään takuuhinnan, joka kattaa kestävän tuotannon kustannukset. Lisäksi ostaja maksaa tuottajalle aina erillistä Reilun kaupan lisää, jonka tuottajaorganisaatiot käyttävä yhteisöä hyödyttäviin hankkeisiin, kuten koulutukseen, terveyspalveluihin, prosessointivälineisiin ja jäsenilleen myönnettäviin lainoihin.” Viljelyä harjoitetaan kestävän kehityksen mukaisesti, ympäristö huomioiden.

Reilun kaupan suklaata saa maailman kauppojen ja ekokauppojen lisäksi ihan tavallisista marketeista. Esimerkiksi Pirkalla on kahta erilaista reilun kaupan suklaata. Suklaata on mahdollista ostaa myös luomuna. Reilun kaupan tuotteita on monenlaisia muitakin saatavilla urheiluvälineistä viineihin ja hedelmiin. Valikoiman löydät Reilun kaupan edistämisyhdistyksen nettisivuilta. http://www.reilukauppa.fi/index.php?8

Reilun kaupan nameja saa myös ihan tavallisesta ruokakaupasta.
Kuva: JAPA ry: arkisto.

Karkkia hankittaessa kannattaa myös pakkauksiin kiinnittää huomiota. Roskan määrää voi pienentää jo ennakkoon ostamalla namuja, joita ei ole yksittäin pakattu kääreisiin. Jos kääreelliset karkit kuitenkin maistuvat sen verran hyvin, että niitä tulee hankittua, voi karkkipapereita käyttää askarteluun. Sivinan käsityöblogissa on kerrottu esimerkkejä siitä, miten namukääreet kääntyvät koristeiksi. MAKEEdesign on tehnyt käärepapereiden kierrättämisestä liiketoimintaa. Pusseja voi myös tehdä itse. 

Ps: Muistathan myös rentoutua. Otat glögimukin ensimmäiseen käteen, vaikka kaukosäätimen toiseen ja kolmanneksi käärit huovan torson ympärille. Joulu tulee samaa vauhtia tällä taktiikalla kuin touhuamallakin.

Sorttia monenmoista joulupöytään

Joulun aikaan useimmissa perheissä ruoalla on iso merkitys joulun vietossa. Kuka tykkää mistäkin laatikosta, hankitaanko graavilohta, kuinka iso kinkku otetaan, montako mantelia laitetaan riisipuuroon. Vaikka ruoat ovatkin perinteisiä jouluruokia, osa niistä tulee hyvinkin kaukaa tai kantaa mukanaan eettisiä ongelmia. Ehkä joitakin ruokia voisi korvata esimerkiksi kotoisemmilla tai ympäristöystävällisemmillä vaihtoehdoilla?

Riisipuuro on löytänyt tiensä Kaakkois-Aasiasta suomalaisiin pöytiin ensimmäisiä kertoja jo 1600 -luvulla. Silloin siitä nauttivat vain rikkaat säätyläiset, mutta nykyään se on jokaisen kuluttajan saatavilla. Riisin tuotannolla on suuria ympäristövaikutuksia. Sitä viljellään pääasiassa vesittämällä peltoja, jolloin maaperässä tapahtuu mätänemistä. Tässä prosessissa syntyy metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu. Kotoisampi versio riisille on ohra. Tällä Kotilieden reseptillä ohrapuuron haudutus onnistuu uunissa läpi yön.

Lanttu-, peruna- ja porkkanalaatikot ovat sesonkiruokaa parhaimmillaan joulun aikaan. Myös rosollissa ja sienisalaatissa maistuvat syksyn sadosta säilötyt maut. Porkkanalaatikossakin voi riisin tilalle vaihtaa ohran, joilloin ruokien aiheuttama ilmastokuormitus pienenee. 

Kinkku on monen ruokapöydän kruunu. Possujen tehotuotanto-olot ovat kuitenkin viime aikoina herättäneet keskustelua. Luonnonmukaisessa luomu-tuotannossa tuotantoeläimet saavat esimerkiksi mahdollisuuden lajille tyypilliseen käytökseen, väljemmät tilat ja luomurehua ruoaksi. Luomukinkun saanti voi näin lähellä joulua olla haastavaa, mutta toki kannattaa yrittää.

Pohjosahon tila Laukaassa tuottaa lähipossua ja sieltä saattaa vielä näinkin lähellä joulua saada “possun etuneljänneksen”. Kinkun voi tosin korvata vaikka karjattomalla paistilla, jonka resepti löytyy Vegaaniliiton resepteistä jouluruoka-osiosta. Nettisivuilla on myös monia muita reseptejä joulun ajalle. Reseptit ovat helliä ilmastoa ja eläimiä kohtaan, niissä kun ei ole käytetty ollenkaan eläinperäisiä raaka-aineita.

Lähiruoka on ollut monen huulilla viime aikoina, sekä puheissa että makuelämyksinä. Lähiruokaa saa tilattua joulun jälkeen jälleen lähiruokapiirien kautta, joita löytyy useampia ympäri Keski-Suomea. Linkit piireihin löytyvät JAPA ry:n sivuilta. 

Kädet alas, luovuta!

250 000 ihmistä, 100 000 litraa ja kolme osaa. Ei, kyseessä ei ole massiivinen joulupuurotapahtuma, vaan verenluovutukseen liittyviä numeroita. Vuodessa luovutuskertoja tulee noin 250 000 ja niistä saadaan verilitroja noin 100 000. Verestä erotellaan kolme osaa, plasma, punasolut sekä verihiutaleet, joita testauksien jälkeen annetaan niitä tarvitseville.

Veripalvelu tarvitsee joka arkipäivä 1 000 luovuttajaa, jotta tarvittava määrä verta saadaan kerättyä. Veren säilyvyys on rajallista ja erityisesti pitkät pyhät esimerkiksi joulun aikaan tekevät riittävien verimäärien saamisen haasteelliseksi. Verta annetaan vuosittain 50 000 suomalaiselle, esimerkiksi leikkaus- ja syöpäpotilaille. Luovuttajan tulee täyttää tiettyja ehtoja, jotta luovutettu veri on turvallista potilaalle ja luovuttaminen luovuttajalle. Ehtoihin voi tutustua veripalvelujen nettisivuilla.

Verta voi lähteä luovuttamaan vaikka työporukalla. Jos ryhmässä on vähintään neljä henkeä, eikä veripalvelun toimipiste sijaitse kävelymatkan päässä, voi veripalvelu järjestää tarvittaessa kuljetuksen. Tarkempaa tietoa asiasta löytyy täältä.

Jyväskylässä veripalvelutoimisto on avoinna ma, ti ja to klo 12–18, ke ja pe klo 11–16 osoitteessa Kalevankatu 8. Jos omalla paikkakunnalla ei ole veripalvelutoimistoa, voi verta käydä luovuttamassa liikkuvassa veripalvelussa. Katsasta kalenterista milloin liikkuva veripalvelu on sinun paikkakunnallasi!

Kukkasilla koreaksi!

Havukranssi koristeltuna silkkinauhalla, enkulilla ja kulkusilla.

Joulukukat tuovat tunnelmaa ja tuoksua jouluiseen kotiin. Kukissa on paljon vaihtoehtoja. Osa yksivuotisina kuuluu vain joulun aikaan, osa monivuotisina selviää pidempään. Myös kukan alkuperällä on merkitystä kukan kestävyyden kannalta.

Useat joulun ajan kukat tuodaan Suomeen sipuleina ja kasvatetaan kukiksi täällä. Näin voidaan tehdä esimerkiksi amarylliksen, hyasintin ja joulutähden kohdalla. Näistä joulun kukista monivuotisina iloina säilyy joulutähti ja hyasintti. Jouluruusu ja -kaktus ovat myös monivuotisia ja innostuvat kesästäkin, nimestään huolimatta. Viherlandian nettisivuilla pääsee seuraamaan, miten joulutähti kasvaa taimesta tähdeksi.
Vihreyttä jouluiseen ympäristöön saa myös havukransseilla. Kranssia voi koristella kestokoristeilla, esimerkiksi tekohedelmillä, silkkinauhoilla tai muovisilla koristeilla, jotka voi käyttää seuraavana vuonna uudestaan. Toisaalta myös puolukan varret ja kanervat tuovat mukavaa, luonnollista lisää kranssiin. Pajustakin tehty kranssi sopii kauniisti kattauksen keskipisteeksi tai vaikka ulko-ovelle toivottamaan vieraat tervetulleeksi. Pihastudio blogista löytyy ohje havukranssin tekoon. Luonnonmateriaaleja kerätessä on hyvä muistaa, että jokamiehenoikeudet rajoittavat keruuoikeuksia. Havuja löytää esimerkiksi joulukuusienmyyntipaikoilta, joista myyjät voivat mielellään antaa oksia askartelijoille. Peikonpaju on koriste, joka sopii moneen vuoden aikaan. Sille voi kaveriksi laittaa jouluvalot tai vaikka kukkia.